sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Ompeluhaaste: Haasta itsesi

Olen innostunut, kun käsityöt ovat nykyään muotia. Lähes koko ikäni olen ollut niitä harvoja omassa ikäryhmässä, joka on ollut kiinnostunut käsitöistä. "Uusi" ilmiö ovat sosiaalisen median käsityöryhmät.. niitä siis seuraan suurella hämmästyksellä. Suuresti ihastuttaa, mutta joskus myös pienesti vihastuttaa. Vertaistukea, inspiraatiota, kannustusta, neuvoja ja ohjeita on saatavilla nopeasti. Sen pienoisen ärtymyksen nostaa välillä pintaan se, että nykytrendi näyttää olevan, ettei mitään tietoa (esim. kaavojen etsimistä) kannata etsiä itse, vaan laitetaan kysymys ilmoille: "Mistä löytyy housun kaavat?" ja jo on kymmenen innokasta tekemässä työn puolestasi. Tästä ei pidä nyt kenenkään vetää hernettä nenäänsä. Taidan vain itse olla kolmekymppisenä pudonnut tästä junasta, kun omasta mielestäni mielenkiintoinen vaihe uutta työtä aloittaessa on juurikin se sopivan kaavan metsästäminen.
 
Olen seurannut sivusta SaVaWay-ompeluhaasteita. Ja toivonut ehtiväni itsekin joskus osallistumaan. Pari kertaa osallistuin mieheni innostamana - hän hoiti lapset nukkumaan.  Ensimmäisessä liikuttiin teemalla Movember. Tein oman movemberini - irkkuviikset. Oikeasti en oikein pidä viiksistä, mutta toisaalta niissä on jotain tosi söpöä. Kangas tähän pipoon on vanhan takin irtovuori, jota en oikeastaan ollenkaan käyttänyt. Se on tosi ohutta fleeceä. Tämän talven pikkupakkasille ollut oikein oiva valinta. Tässä työssä nyt ei oikeastaan ollut mitään haastetta, jos teknistä toteutusta ajattelee. Mutta pääsinpä ompelemaan ja osallistumaan. Viikset applikoitu, oranssi trikoo kiinnitetty ennen ompelua liimaharsolla kiinni.

Ensimmäisen haasteen jälkeen oli helpompi lähteä mukaan toiseen. Vieläpä, kun teemana oli ylläripaketti. Ylläripaketin sai tällä kerralla tilata Mussukoilta. Sormet syyhyten sai odotella aamua, jolloin paketin sai avata. Sieltä paljastui vihreää tähtitrikoota. Täydellinen ajoitus kerrankin. Neiti S:n tanssiesityksessä toivottiin lapsille teemaväriksi vihreää. Olin jo kääntänyt kangasvuoret ylösalaisin, mutta sellaista jouluista vihreää ei tietenkään löytynyt - enkä viitsinyt lähteä tällä kertaa ostamaankaan. Kangas pesukoneeseen ja pannuhuoneeseen kuivumaan, että ehtisi ajoissa kuivua illaksi.
 
Ensimmäinen haastava tilanne oli keksiä malli, johon kangaspala riittäisi. Varastoissani ei ollut mitään sopivaa yksiväristä, enkä halunnut yhdistää siihen punaista tai harmaata peläten liian jouluista ulkonäköä. Halusin yksinkertaista, mutta sellaista, jossa on jotain. Viime vuoden Ottobressa oli jäänyt huomaamatta Talvikki-kaava, jossa malli ei kankaan takia ollut oikein päässyt oikeuksiinsa. Tähänkin työhön olisin halunnut kaarrokkeen ja hihansuut yksivärisellä, mutta sitä sopivaa ei siis omasta kaapista löytynyt. Toinen hyvä ylläri, kangasvarastojen kätköistä suoraan syliini putosi juuri sopivan sävyistä resoria 10 cm levyinen pala. Wuhuu.
 
Haasteessa ompeluaikaa oli kaksi tuntia. Aika kauan meni leikkausvaiheeseen, kun sai tosissaan miettiä, miten kankaan saa riittämään niin, että tähdet ovat joka paikassa oikeaan suuntaan. Ompelu sujui ja eteni moitteetta, mutta en silti saanut kahta tuntia riittämään. Mekko valmistui 1,5 h myöhässä, vaikka on ihan yksinkertainen ja työ sujui mukavasti. Nyt on leidillä mekko, millä esiintyä.
Kaava: Talvikki, Ottobre 6/12
Koko: 86 cm
Kangas: Raitatähdet jersey