perjantai 23. marraskuuta 2012

Tulentekijän kauniit pikkuapurit


Saimme kavereilta sytykeruusuja kauniisti koriin aseteltuna, kun he tulivat kyläilemään keskelle remonttia. Harmi vain meillä ei kotona ole ainuttakaan tulisijaa (vielä), mutta mökiltä niitä löytyy useampi. Niinpä ruusut hävisivät takan reunalta aika nopeaan tahtiin ja sain pyynnön valmistaa niitä lisää.
 
Olen pyytänyt sukulaisia säilyttämään tyhjät munakennot. Niitä onkin kerääntynyt tuonne vintille aika mukava määrä. Äiti oli käynyt kynttilävarastonsa läpi ja poisti sieltä kaikki katkenneet, huonosti palavat ja muut vialliset versiot. Nämä käyvät mainiosti sytykkeisiin.


Ruusujen näpertelyssä oli oma hommansa. En tiedä muista jotka näitä tekevät, mutta mun piti laittaa pikkutippa liimaa sinne kupin pohjalle, että sain tuon rullalle käärityn osan pysymään siellä.


Tämä keittolevy on hintansa tienannut kesäisin mehuja keitettäessä ja remontoinnin aikana. Kynttiläntekokattiloita ja -astioita olen ostellut kirppareilta useampia, joten eri värisille liemille on omat astiat. Ei siis haittaa jos väriä jää yli, se saa jäädä kattilan pohjalle odottamaan seuraavaa kertaa.


Kun kynttilämassa on sulanut, kastelin ruusut yksitellen liemessä. Se on aika hauska miten ne muuttavat väriä, harmaa kenno ja valkoiset kynttilät, ja lopputuloksena on melkein mustat ruusukkeet.



Tadaa, valmista tuli. Ruusut koriin ja takan reunalle. Ja näillä syttyy takuuvarmasti jopa se ärsyttävä saunan pata.

2 kommenttia:

  1. Niin on, ja hauska myös toteuttaa :) Ja ne on niin nätin näköisiä, ettei tarvitse mihinkään kaappiin piilottaa. Oikeasti myös syttyy hyvin.

    VastaaPoista