sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Palluraisia

Tällä hetkellä on niin hyvä tilanne, että käsitöitä olisi valmiina useita. Ongelmana vaan on se, etten tahdo ehtiä istumaan koneelle postaamaan niitä. Pitää yrittää pikkuhiljaa, että saisi kaikki tämän vuoden puolella tehdyt julkaistua.
 
Nuorin kummityttö vietti syntymäpäiviään lokakuussa. Päätin tehdä Flow-trikootunikan Ottobrestä 4/2012, koska se oli erittäin kiva malli ja sitä ei ollut meidän mimmin koossa. Saisihan sen pienennettyä, mutta just nyt ei viitsis...
 
Eurokankaasta ostin nämä trikoot. Yksivärinen on puuvillaa, pallotrikoossa mukana elastaania. Huomaa, etten ole oikein viimeaikoina ommellut - koska menin tekemään sen virheen, että ostin kangasta lehdessä annetun ohjeen mukaan. Sitähän on yksivärisen kohdalla puolet liikaa. Jurppii. Ei se, ettenkö sitä saisi kulutettua johonkin muuhun, vaan se, että menin halpaan.
 
Aikaa ja ajatuksia sain kulutettua leikkuusuunnitelmaan, kanttauksiin ja taskuihin. Pari viikkoa varmaan meni suunnitellessa, laitanko pallokankaan ylä- vai alaosaksi. Alunperin olin ajatellut tunikan näyttävän tältä kuin se nyt näyttääkin, mutta kaavoja piirrellessäni aloinkin miettimään, että voisi olla hauska, jos kankaat olisivat toisinpäin. Kaiken soutamisen ja huopaamisen jälkeen palasin kuitenkin suunnitelmaan a. Ja hyvä niin, näin jälkikäteen ajatellen. Olin suunnitellut tekeväni kanttaukset ruskealla. Ne oli jo valmiiksi leikattu, mutta viimehetkellä päädyin vaihtamaan ne. Ruskea ei ollut ehkä aivan oikeaa sävyä. Kanttaukset ovat samaa trikookangasta kuin alaosa, hiukan venyttäen ommeltu, etteivät venähdä käytössä. Taskut taas - niitä sovittelin ja sovittelin. Lopulta päädyin jättämään taskut pois, jotta helman muoto tulee esiin paremmin. Tulee mieleen opiskeluajat, kun aina yritettiin suunnitelmiin taskuttomia vaatteita, jotta ne olisi helpompi tehdä ;) Nyt syy ei ollut tämä :)
 
Kun viimein pääsin ompelemaan, iski pahemmanlaatuinen ärtymys. Saumuri. Äidin vanha, joka on ollut meillä siitä saakka, kun olen itse opetellut ompelemaan - eli 80-luvun loppupuolelta. Siinä on ollut koko ajan perustavanlaatuinen vika eikä mikään ihan pieni, vaan se, että tikkiä ei saa tarpeeksi kireälle. Eihän tämä joustamattomissa kankaissa häiritse, kun vaate kasataan suoralla ompeleella ja saumurilla vain huolitellaan. Mutta trikoon ompeleminen on hankalaa, kun ommel irvistää pahasti. Kone on ollut monesti huollettavana ja aina kaikki sanovat, että olipas hankala saada säädettyä. Sitten se pysyy hetken ja lipsahtaa taas huonoksi.
 
Viime vuonna valmistuessani toivoin lahjaksi rahaa uutta saumuria varten. Rahat olisivat kasassa, mutta en ole ehtinyt kauppaan katselemaan koneita. Tässä jokunen aika sitten tein salapoliisin työtä netissä ja löysin itselleni koneen. Nyt kiikastaa siitä, että Suomesta ostettuna kyseinen kone maksaa 300 euroa enemmän kuin esim. Virosta tilattuna, mutta en saa jostakin syystä kyseisen yrityksen sivuilta tilattua.
 
Noh, itse asiaan, eli ompeluun. Trikoovaatteet pitää tällä hetkellä ommella niin, että saumuroinnin viereen teen kapean siksak-ompeleen. Ompelussa kestää siis tupla-aika. Kanttaukset teen siksakilla ja kaksoisneulalla. (Haaveilen myös peitetikkikoneesta tai tasosaumakoneesta, jos oikein elämä risaiseksi pistettäisiin).
 
Tuo helma on tosi kivan näköinen. Päällä paljon hienompi, kuin tuossa henkarilla. Tunika sopi käyttäjälleen kyllä väriä myöden tosi mainiosti. Hän on niin suloinen.
 


Ohje: Flow -Ottobre Design 4/2012
Koko: 104 cm
Kankaat: Eurokangas

1 kommentti: