maanantai 28. helmikuuta 2011

Kevättää, kovasti kevättää!

Uskon kevään pian tulevan, odotan lumen ja jään sulamista, mullan tuoksua, narsissien ja tulppaaneiden  sekä joutsenien ilmestymistä mökille. Niistä on minun kevääni tehty. Tänä vuonna kevät tulee myös siitä, että opinnäytetyö alkaa olla loppusuoralla. Se on ollut lähes verta, hikeä ja kyyneleitä.. ainakin kahta jälkimmäistä.

Käsitöitä olen tehnyt, mutta valmista ei taas mainittavammin ole tullut.. olen nimittäin aloittanut ainakin viisi uutta työtä. Ongelmani on se, että aloitan minulle niin haastavia juttuja, että niitä ei voi tehdä kuin keskittyneenä omassa rauhassa. Niiden tekemisen aikana ei voi keskustella kenenkään kanssa. Senpä takia piti ottaa vielä muutama uusi työ, joita voi tehdä sosiaalisen kanssakäymisen lomassa.

Kummitytön lakin piti valmistua jouluksi, mutta sepä valmistui vasta laskiaiseksi. Mallihan ei ole vaikea toteuttaa, mutta mutta mutta. Tekokelsin olen hankkinut samanlaista lakkia varten vanhimmalle kummitytölle useita vuosia sitten. Ilmeisesti arvioin vähän yläkanttiin menekin, sillä tämä oli jo kolmas lakki, minkä palasta tein. Nyt ei taida enää tulla neljättä. Malli on jostakin vanhasta Suuri Käsityölehdestä, mutta en ole merkinnyt kaavoihin mistä numerosta. Mallia muokkailin sen verran, että alkuperäisessä oli sellaiset nallen korvat tuossa leikkaussaumoissa. Ne jätin pois ja lisäksi tein korväläpät kaksinkertaisena. Hieman haasteellista on aina ollut löytää tuohon sopivaa nyöriä. Sävy on sellainen höperön värinen, että vastaavaa ei nyöreistä löydy. Beige osui lähimmäksi.

Viime torstaina olin neulenettikahvilassa isoäidinneliöitä väkertämässä. Innostuneena siitä, että pitkiin pitkiin aikoihin en ole isoäidinneliöitä virkannut, tein ensimmäisen aivan liian tiukkaa  jälkeä. Ja sitten purin ensimmäisen tilkun. Sen jälkeen pyörähti tehdas käyntiin ja nyt on neljäsosa hyväntekeväisyyspeiton paloista valmiina.  Näitä on ihanan koukuttavaa tehdä!

Lankana on 7 veljestä. Ensimmäisenä käytin jämälangat omista varastoista ja etsin sopivat mahdolliset värit kokonaisista keristä. Kaupasta hain uutta sateenkaari-väriä kaksi kerää ja oranssin kerän. Myyjä hosui hirveällä tahdilla, vaikka perässäni ei ollut muita. Kotona sitten kuittia tutkailtuani huomasin, että myyjä oli ottanut hinnan kolmesta oranssista ja yhdestä monivärisestä kerästä ja korjannut kaksi oranssia pois. Toinen monivärinen tuli nyt sitten kaupan sponsoroimana.


Tämä minun lankahylly täytyy vielä näyttää. Kävimme jo tuossa marraskuussa Tampereella Ikeassa ja sieltä hankittiin työhuoneeseen uusi hylly, johon sain lankani näkyviin paremmin. Pääsin eroon siitä vanhasta heiluvasta varastohyllystä, johon langat piti laittaa koreihin päällekkäin niin, ettei sitten muistanut mitä alemmista kerroksista löytyy. Nyt langat ovat niin, että näkyvillä on koko tarjonta ja tuplakerät ovat takarivissä. Lankaa voi ihan hyvin ostaa lisää, eihän tuo ole edes täynnä :)

5 kommenttia:

  1. Hienon näköinen lakki! Noihin isoäidin neliöihin jää kyllä pahasti koukkuun, kokemusta on... Kovasti näyttää tutulta tuo lankahylly, mulla on olkkarissa samanlainen, ja sen lisäksi lankaa vielä koreissa ja laatikoissa ympäri kämppää.

    VastaaPoista
  2. Aivan ihanan raikkaita isoäidinneliöitä olet tehnyt!
    Käyppä kurkkaamassa mun blogissa. Meillä ovat villikset olleet jo kovassa käytössä!!! :)

    VastaaPoista
  3. Ihania neliöitä! Käys kevättyttö vierailulla mun blogissa, sulle on siellä yllätys ;)

    VastaaPoista
  4. Nuo neliöt oli kyllä ihania. Koskahan mullekin tulis taas inspis ja sais pojan peiton valmiiksi?

    Tuo lankahylly sopis mullekin. Meille ei vaan taitais sopia enää kolmatta isoa Expeditiä, kun kaksi on jo täynnä mun kirjoja.

    VastaaPoista
  5. Vastavierailulla blogissasi :) tollanen lankahylly on munki haaveena heti kun on isompi asunto :)

    VastaaPoista