keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Epäonnistumisia & tilapäisiä mielenhäiriöitä

Häiriöt tulivat ensin. Viime kesänä Novitassa oli pyöryläjakun ohje, johon ihastuin päätä pahkaa. Se oli pakko saada ja ajattelin sen sopivan tällaiselle pyöreälle vartalolle koska se ei ole vartaloa myötäilevä. Vaan miten väärässä voikaan ihminen olla ja tulla siihen tulokseen vasta puoli vuotta myöhemmin. Kyllä risoo. Olen yläasteella yhden neuletakin virkannut itselleni, muuten neuletyöt ovat olleet vähän nopeammin valmistuvia töitä. Nyt käytin tähän paljon, paljon, paljon aikaa..lopputuloksen ollessa nolla. Lankaa tähän meni 900-950 grammaa. Toinen hiha on puolivalmis ja siihen tekeminen tyssäsi. Sanotaan nyt joku hyvä puoli ennen kuin mennään niihin lukuisiin huonoihin. Puro oli mukavaa neuloa ja värien vaihtuminen teki koukuttavan olotilan neulomiseen. "Vielä vähän, että alkaa violetti...." Takana helmassa kellotus laskeutuu kauniisti.
No enpä sitten muuta keksikään, mennään huonoihin puoliin:
* takapyörylä näyttää ampumaradan maalitaululta
* kellotusta on aivan liian paljon
*malli ei näytä hyvältä edes hoikalla 180 cm:llä, saati sitten minun päälläni
* vaate venyy, venyy, venyy, venyy ja käy kohta armeijan puolijoukkueteltasta
* kaulus makaa ryhdittömänä harteilla (tarvitsisi jonkun hieman kiristävän
ja kohottavan nauhan sinne alle)
* edessä kellotusta on aivan liikaa, tekee todella muhkean vaikutelman
* edestä liian lyhyt, antaa kantajalleen palloefektin muhkeutensa ansiosta
Tämä pyöryläjakku odottaa aikaa, että ehdin sen purkaa ja siitä tulee paljon jotain muuta ja mukavaa.

2 kommenttia:

  1. Ainahan se harmittaa, kun on käyttänyt paljon aikaa ja nähnyt vaivaa jonkun eteen, ja sitten lopputulos ei miellytäkään. Tuon takia mäkin harvemmin uskaltaudun tekemään ainakaan itselleni mitään suurempia töitä. Niissä on aina omat riskinsä.

    VastaaPoista
  2. Seuraavan kerran, kun haluan tehdä isomman työn, se on joku perusneuletakki - älkää antako mun suunnitellakaan mitään muuta :D

    VastaaPoista